Lisää maisemia

Olen koukussa maisemiin, ne on ehdottomasti se mun juttu. Varsinkin taivaat on minun heikko kohta, voisin maalata vaikka pelkkiä taivaita - tai no en sittenkään, kyllä sen maiseman maankin teko on ihanaa, ja yksityiskohtien ja kaikkien. Tämä on vaan kertakaikkisen ihanaa ja terapeuttista. Tai sille se tuntuu.

Maisema, mitä tästä nyt oikein muuta voi sanoa. Punertava iltataivas ehkä vai aamu ja auringonnousu. Tämä oli vielä niitä melko alkuaikojen töitä, jolloin en juurikaan tehnyt yksityiskohtia noiden etualalla sijaitsevien lehtien lisäksi.

Tässä on linnutkin onnistuneet paremmin. Ja taas ihanainen taivas... Hei onko joku muu hulluna taivaanrantoihin ja taivaisiin?

Tämä on minun tähän asti ainoa A5-kokoinen maalaus. Kaikki muut on A6 eli postikortin kokoisia. Pitäisi vaan rohkeasti (heh, onpa tämä hurjan pelottavaa... ) yrittää noita isojakin maalauksia, A5 ja jopa A4. Isommissahan ei saata raudassa oleva väri riittää taivaaseen tai maisemaan koko alalla ja sitten voi tulla onglemia rajakohdissa jos väriä lisää. Tai sitten ongelmia ei tule, ei tässä oikein kokemusta ole tästä asiasta. Mutta kyllä sitä tulee vielä.

Tämä on osittain fantasiamaisemaa, osittain tavallista. Taivas on aika värikäs mutta kai tuommoistakin voi periaatteessa olla. Linna ja linnut on tehty styluksella ja polku raaputustyökalulla raaputtamalla väri pois. Kirjassa jonka sain joululahjaksi (Michael Bossom: Encaustic art - How to paint with wax) on upeita fantasiamaisemia. Kalle pyytää minua tekemään niitä mutta ei niistä ole tullut vielä julkaisukelpoisia. Linnan teko näyttää helpolta mutta onkin yllättävän hankalaa.

Sitten on styluksella tehtyä puuta ja polun aitaa. Ja noita kukkia tein myös styluksella. Puun lehvästön (vai onkohan nuo enemmänkin neulasia) tein styluksen harjapäällä. Polku on tehty raaputtamalla väri pois.

Tämä maisema meni jotenkin hailakaksi kun otin siitä kuvan. Värit on luonnollisessa kuvassa syvemmät ja kirkkaammat. Jälleen olen aivan onnessani tuosta taivaasta. Kolmiulotteisuus tulee tässä mielestäni hyvin esiin noiden kukkuloiden ja polun myötä. En tiedä olisiko tuota aitaa pitänyt jatkaa pitemmälle mutta ajattelin että jos se on jo niin pieni ettei näy enää.

Tämän kuvan polku on tehty raaputtamalla väri pois. Puun lehvästö on tehty taas styluksen harjapäällä. Polun aidat on tehty styluksella, sillä kynäpäällä, samoin nuo kukat. Aurinko on tehty käyttämällä styluksen pyöreää päätä. Siihen tuli joku ongelma, taisi väri vähän levitä siinä kohtaa kun nostin styluksen pyöreää päätä pois. Mutta tässähän on vain sitä taiteiljan näkemystä.... Tämän työn kehystin ja annoin eläkkeelle lähtevälle työkaverilleni lahjaksi. Terveisiä vaan Eijalle!